Mitä on vapaaehtoismatkailu ja kannattaako sitä kehittää Keski-Suomessa? – osa 1

Mitä on vapaaehtoismatkailu ja kannattaako sitä kehittää Keski-Suomessa? 1. artikkelin kuvituskuva, Pixabay

Vapaaehtoismatkailu nousee aina välillä keskusteluun. Se kuulostaa jotenkin kiehtovalta, kiinnostavalta, mutta vaikuttaa siltä, että aiheesta tiedetään vielä vähän.

Blogikirjoitukseni ensimmäisessä osassa käydään läpi, mitä vapaaehtoismatkailu on, miksi matkailijat haluaisivat tehdä työtä lomansa aikana ja miten tämä matkailumuoto liittyy kestävään matkailuun.

Wearingin (2001) mukaan vapaaehtoismatkailu kuvaa matkailumuotoa, jossa vieraillaan kohteessa ja osallistutaan paikallisiin projekteihin, jotka yleensä liittyvät luontoon, paikallisyhteisöön tai rakennusten sekä esineiden restaurointiin. Eli vapaaehtoismatkailulla on kahdet kasvot – matkustaminen ja vapaaehtoisuus, loma ja työ. Tähän määritelmään on tärkeä lisätä, että Suomen verohallinnon mukaan vapaaehtoistyö on palkatonta, tilapäistä eikä se edellytä ammattitaitoa (Sademies & Kostiainen 2014).

Wearing (2001) tarjoaa myös selitystä siitä, miksi tätä matkailumuotoa tunnetaan niin vähän. Hänen mukaansa vapaaehtoismatkailu on yleensä kärsinyt siitä, että sitä ei ole erotettu muista matkailun tai vapaaehtoistyön muodoista vaan se kuuluu muun muassa vaihtoehtoiseen matkailuun, kansainväliseen vapaaehtoistyöhön ja sosiaalityöhön.

Vapaaehtoismatkailu ei ole täysin uusi konsepti. Vapaaehtoisuuteen perustuvaa matkailua globaalisti on tehty kautta aikaa. Länsimaisesta näkökulmasta vuosisatoja sitten ensimmäiset vapaaehtoismatkailijat ovat olleet muun muassa lähetyssaarnaajia, parantajia, merimiehiä ja tutkimusmatkailijoita. Vapaaehtoismatkailu tuli järjestyneemmäksi 1900-luvulla, kun perustettiin ensimmäiset vapaaehtoismatkailuorganisaatiot. Toiminta liittyi maailmansotien jälkeiseen uudelleenrakentamiseen ja sen jälkeen siirtyi kehitysmaihin. Afrikasta tuli vapaaehtoismatkailun ykköskohde. Ensimmäiset ympäristösuojelumatkat tarjottiin 1980-luvulla. Vapaaehtoismatkailuorganisaatioiden määrä kasvoi räjähdysmäisesti 1990- ja 2000-luvuilla. Suurin osa organisaatioista perustettiin Iso-Britanniaan ja Amerikkaan. Projektien toteutuspaikat monipuolistuivat ja nykyään niitä ei ole tarjolla ainoastaan kehitysmaissa. (Tourism Research and Marketing 2008.)

Vapaaehtoismatkailijoiden motiivit

Vapaaehtoismatkailijoita voidaan tarkastella karkeasti kahdesta näkökulmasta. Toisille tärkeämpi voi olla matka, kun taas toisille vapaaehtoistyö. Vapaaehtoistyöhön osallistuvat matkailijat ovat tärkeitä nimenomaan siitä syystä, että heillä on aitoa halua auttaa ja tukea kestävää kehitystä. Toisaalta pienikin työpanostus matkailukeskeiseltä turistilta voisi olla hyödyllinen, jos se tulee oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan. Vapaaehtoiset, jotka viettävät suurimman osan matkastaan työskennellessä, ovat silti kohteen matkailun kannalta tärkeitä, koska he nostavat tietoisuutta kohteesta (Myssylä 2014), käyttävät paikallisia palveluita, käyvät retkillä ja tapahtumissa.

Matkailijoilla, jotka valitsevat vapaaehtoismatkailun on sekä itsekkäitä että epäitsekkäitä motiiveja (Raymond 2007; Pekurinen 2014). Mari Holopainen (2015) ehdottaa näiden matkailumotiivien ymmärtämiseksi Anne Birgitta Yeungin (2004) vapaaehtoisuuden motiivimantti, jonka mukaan löytyy neljä kaksinparista motiivia:

  • Matkailija haluaa samanaikaisesti antaa ja saada. Hän haluaa auttaa paikallisyhteisöä tai kohdetta, mutta myös toteuttaa itseään.
  • Sekä läheisyys että etäisyys motivoivat matkailijaa. Hän haluaa kuulua yhteisöön, sekä vapaaehtoisryhmään että paikallisyhteisöön. Toisaalta hän haluaa ottaa etäisyyttä omasta arjesta.
  • Matkailija etsii uusia kokemuksia vapaaehtoistyöstä, esimerkiksi tutustumista uuteen kulttuuriin tai uuden oppimista. Toisaalta hän myös hakee jatkuvuutta omiin tuttuihin aiheisiin ja kiinnostuksiin ja käyttää omia jo olemassa olevia taitoja.
  • Toisaalta matkailija haluaa toimia ja aktiivisesti vaikuttaa ympäristön sekä yhteiskunnan epäkohtiin. Toisaalta hän haluaa syvempää pohdintaa omasta elämästään. (Yeung 2004, Holopainen 2015.)

Voiko vapaaehtoismatkailu olla kestävää?

Vapaaehtoismatkailua pidetään kestävän matkailun muotona, koska se tarjoaa syvempää ymmärrystä matkailukohteen luonnosta, historiasta ja paikallisyhteisöstä kuin perinteiset nähtävyyskierrokset (Holopainen 2015; Konu ym. 2017; Kangas & Heinonen 2011). Parhaassa tapauksessa vapaaehtoistyöpanoksellaan matkailija voi minimoida tai ennaltaehkäistä matkansa aiheuttamat negatiiviset vaikutukset esimerkiksi kunnostamalla luontokohteita tai tekemällä eläinsuojelua (Kangas & Heinonen 2011). Jos vapaaehtoistyön projekti on aidosti paikallisyhteisön lähtöinen, vapaaehtoismatkailu voi edistää yhteisöpohjaista matkailua (community based tourism) vaalimalla paikallista kulttuuria, ylläpitämällä paikallisia palveluita ja vähentämällä köyhyyttä (Waller 2018).

Maailmalla on kuitenkin paljon varoittavia esimerkkejä, että vapaaehtoistyötä voidaan käyttää myös väärin matkailun yhteydessä (Konu ym. 2017; Waller 2018). Joskus vapaaehtoistehtävät on järjestetty pelkkänä ohjelmanumerona matkan varrelle eivätkä ne juonna juuriaan aitoon tarpeeseen. Kuuluisimmat esimerkit maailmanlaajuisesti ovat orpokodeista, jossa lapset eivät ole orpoja (Blue & Green Tomorrow 2014; Gharib 2021; Pitkänen 2020) tai vapaaehtoisten kunnostustyöstä, jonka paikalliset joutuvat öisin korjaamaan ammattitaidolla (Gharib 2021). Toiminta ei ole järjestetty kestävällä pohjalla myöskään silloin, kun kohteen toimintaympäristöä ei ole huomioitu. Joskus vapaaehtoismatkailu vie työn paikalliselta työvoimalta tai täyttää majoituskapasiteetin tuomatta yrittäjille tuloa.

Blogikirjoitukseni toisessa osassa kerron vapaaehtoismatkailun yhteydestä maailmantrendeihin, Suomen potentiaalista ja ajankohtaisesta vapaaehtoismatkailua kehittävästä hankkeesta Keski-Suomessa.

Rositsa Röntynen, JAMK

Kirjoittaja: Rositsa Röntynen toimii Jyväskylän ammattikorkeakoulussa matkailun asiantuntijatehtävissä ja Value-hankkeen projektipäällikkönä. Rositsa on lisäksi markkinointiasiantuntija ja liikuntatieteiden maisteri, intohimoinen matkailija, luontovalokuvaaja ja pop-esiintyjä.

Pääkuva: Pixabay

Lue lisää Keski-Suomesta vapaaehtoismatkailun kärkimaakunta (Value) -hankkeesta

Rahoittajalogot EU ELY JAMK
Keski-Suomen kylät ry logo

Lähteet:

Blue & Green Tomorrow (2014). Is responsible voluntourism possible? ‘Yes, but it’s very hard’, says expert. Artikkeli Blue & Green Tomorrow -verkkosivuilla. Viitattu 24.9.2021. https://blueandgreentomorrow.com/travel/is-responsible-voluntourism-possible-yes-but-its-very-hard-says-expert/.

Gharib, M. 2021. The Pandemic Changed The World Of ’Voluntourism.’ Some Folks Like The New Way Better. Artikkeli NPR -verkkosivuilla. Julkaistu 15.7.2021. Viitattu 24.9.2021. https://www.npr.org/sections/goatsandsoda/2021/07/15/1009911082/the-pandemic-changed-the-world-of-voluntourism-some-folks-like-the-new-way-bette?t=1630992027229&t=1632475294013.

Holopainen, M. 2015. Vapaaehtoismatkailu – mitä se oikein on ja miksi tehdä töitä lomalla? Blogikirjoitus Rantapallo -blogissa. Julkaistu 2.9.2015. Viitattu 24.9.2021. https://www.rantapallo.fi/asiantuntijat/vastuullinen-matkailu-asiantuntijat/vapaaehtoismatkailu-mita-se-oikein-on-ja-miksi-tehda-toita-lomalla/.

Kangas, E. & Heinonen, A. 2011. Vapaaehtoismatkailun avulla kohti kestävämpää matkailua. Opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Viitattu 24.9.2021. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011061512108.

Konu, H., Tyrväinen, L. , Pesonen, J., Tuulentie, S. & Tuohino A. 2017. Uutta liiketoimintaa kestävän luontomatkailun ja virkistyskäytön ympärille – Kirjallisuuskatsaus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 45/2017. Viitattu 24.9.2021 https://tietokayttoon.fi/documents/10616/3866814/45_VIRKEIN_.pdf/eaaab34e-f831-4623-a915-f91d971e6b46.

Myssylä, P. 2014. Vapaaehtoismatkailu – Selvitys haasteista, onnistumisista ja vapaaehtoismatkablogien totuudenmukaisuudesta. Opinnäytetyö. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Viitattu 24.9.2021. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014052710433.

Pekurinen, M. 2014. Vapaaehtoismatkailun motiivit aktiolaisen silmin. Opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Viitattu 24.9.2021. https://docplayer.fi/47785428-Vapaaehtoismatkailun-motiivit-aktiolaisen-silmin.html.

Pitkänen, A. 2020. Vapaaehtoismatkailusta elinvoimaa Keski-Suomeen? Hankesuunnitteluprosessi. Opinnäytetyä. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Viitattu 24.9.2021. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/346572/Opinnaytetyo_Pitkanen_Anu.pdf?sequence=2&isAllowed=y.

Raymond, E. 2007. Making a difference?: Good practise in volunteer tourism. University of Otago. Dunedin.

Sademies, J. & Kostiainen, A. 2014. Vapaaehtoistyöhön liittyvät lait Suomessa. Vapaaehtoistyöhanke VETY, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy. Viitattu 27.9.2021. https://www.kierratyskeskus.fi/files/7635/Vapaaehtoistyohon_liittyvat_lait_suomessa_VETY_verkko.pdf.

Tourism Research and Marketing. 2008. Volunteer Tourism: A Global Analysis. The Netherlands: ATLAS.

Waller, R. 2018. Community-based tourism: a transparent alternative to voluntourism. Artikkeli Travindy (Transforming Tourism News) -verkkosivuilla. Julkaistu 26.22.2018. Viitattu 24.9.2021. https://www.travindy.com/2018/11/community-based-tourism-a-transparent-alternative-to-voluntourism/.

Wearing, S. 2001. Volunteer Tourism: Experiences That Make a Difference. Wallingford CAB International: 2001.

Yeung, A. B. 2004. The Octagon Model of Volunteer Motivation: Results of a Phenomenological Analysis. Voluntas. International Journal of Voluntary and Nonprofit Organizations. Vol 15, 21–47. Viitattu 24.9.2021 https://www.researchgate.net/publication/226212272_The_Octagon_Model_of_Volunteer_Motivation_Results_of_a_Phenomenological_Analysis.